Lihava tyttö

Kuinka pahalta se tuntuukaan. Mun blogia oli haettu tolla nimellä. No mut sehän mä oon, lihava tyttö.

Minä läski

Täällä on hieman hiljaiseloa, mutta mä olen hengissä. Tai en ole, oon kuollu sisäisesti. Mä vaan syön, eilen söin suklaata liikaa ja leipää. Tänään synöny salaattia ja hedelmiä. Mä olen läski ja tuun aina olemaan. Painokin heittelee 45 ja 43 välissä. Tää on ihan hirveetä, haluisin niin kovasti painaa 40, mutta en kai tarpeeks ku syön. Hyi läski minä :(

Ruoka, vihollinen..

Oon mun E:n luona. Istun pöydän ääressä. Mua ympäröi pussi pipareita, karkkipussi, suklaarasia, sipsipussi, toinen karkkipussi ja toinen suklaarasia. Äiti soittaa, tuu kotiin syömään oon tehny ruokaa ja joulutorttuja. Mitä minä syömishäiriöinen teen. Kuolaan herkkujen perään paaston seurauksena, raiskaan itseäni mielessä kuinka en saa syödä enkä edes ajatella ruokaa ja lapioin kuin hullu "vain" 150 kalorista maitorahkaa suuhuni. Sormet ristissä toivoen, että nälkä lähtee ja ettei vaaka hyökkää kimppuuni huomenna.

Elämä on niin vaikeeta. Mä himoitsen herkkuja liikaa vaikka niiden pitäis olla mun pahin pelko. Ei mä en syö niitä! Mä en saa!

Huono bloggaaja..

Mun blogi on elänyt tosi kauan hiljaiseloa, koska oon ollu E:n kanssa joka päivä niin en oo voinu kirjoittaa. Myös mä oon elänyt hiljaiseloa, en tiedä oonko mä elossa . Henkisesti mua ei enää oo mut en vaan voi irtautua mun ruumiista vaikka kuinka haluisin.
Mun syömiset on mennyt niin ja näin.. välillä mulla on oikeesti ihan jees päiviä vaikka kalorit hipoo 700, mut silti mä ahmin kuten tänään. Heti aamusta kun jäin kotia yksin, juoksin jää kaapille syömään. Et sä ole mikään oikea anorektikko! Ei sulla ole mitään syömishäiriötä!

Yritin oksentaa muttei se onnistunu. En tajua miks oon näin huono. Paino oli muutama päivä sitten vaatteet päällä 44,7 enkä mä todellakaan sais syödä jos haluun joskus painaa 35kg. Auttakaa mua. Tsempatkaa mua niin et saisin mun motivaation takas ja voisin jatkaa mun elämää sit kun todellakin vaaka näyttää mun tavoitepainon. Ei 35,5 vaan tasan 35 <3

Kuulumisia

Torstai: paasto
Perjantai: 390kcal
Lauantai: 380kcal, ahmiskohtaus ja oksennus

Kahdessa päivässä mun paino putos 47:stä 44,8kg, mutta sitten mä taas jälleen kolmantena hyvänä päivänä ahmin. Mikä mulla on kun haluan laihtua, mutta joka kolmas päivä mun on ihan pakko ahmia :/ mä haluan olla laiha, ihan oikeesti haluan. Tää kaikki on vaan niin helvetin vaikeeta. Tekee niin mieli viiltää, mutten voi kun lupasin E:lle etten enää tee niin. Mä oon hirviö, mun päässä asuu hirviö joka sanoo että syö enkä mä pärjää sille enää. Ana auta mua, sä oot se joka voi sanoa sille hirviölle vastaan !! Ana anna mun kuolla laihuuteen ja nopeesti !!

Läski, fat, fett, rasv

Mä en oo pitkään aikaan ostanu mun turvaruokia, vaan oon syöny kotona. Kotona on aina kaikkee rasvasta tai kaloripitosta ruokaa ja kyllä, mä syön sitä ihan innolla. Joka ilta löydän itteni joko vessasta, kun muut on nukkumassa, tai suihkun lattialta makaamassa. Mä oksennan, oksennan niin paljon kun ulos saan, mutta aina sinne jää jotain, jotain mikä ei ole mun keholle hyväksi. Mä itken, haluan viiltää ja kuolla. Mä en jaksa enää.

Koulussa menossa lukion viimeinen vuos ja ensimmäiset kirjoitukset on keväällä. Oon jo miettiny, että lopetanko "laihduttamisen" kokonaan vai antaisinko vaan koulun mennä huonosti. Mutta mä en halua lopettaa, oon jopa laskenu tavoitepainon 35 koska sillon mun BMI ois alle 15. Mä haluan nähä sen päivän, mutta mun itsekuri on kadonnu. Mä en tiedä kuinka nousisin täältä taas laihdutuksen huipulle niin, että mäkin saisin tuloksia. Oon lihonnu yli kolme kiloa muutamassa viikossa ja jokainen kilo on jo kerran laihdutettu pois. Silti mä haalin ruokaa ja lihotan itseäni vielä lisää.

Auttakaa mua höyhenet, mitä mun pitäis tehdä ? Miten saan itteni takas ruotuun ?! Pitääkö mun vaan kirjoittaa muille kirjeet ja kadota tästä maailmasta ? Se tuntuu ainoalta oikeelta vaihtoehdolta.

Haluan näyttää tältä <3

Täydellinen maha <3

Näin munkin pitäis syödä, mutten osaa enää..

Don't even try to discover excuses.

41 tuntia syömättä, rakkaan ihmisen hautajaiset, hetkellinen onnistuminen ja pilvilinnoista romahtaminen. Tästä mun päivä on koostunu.

Eilinen paasto meni tosi hyvin ja tää aamu meni myös kivuttomasti. Oon aina ollut tunnesyöjä, joten hautajaiset laulaa mun päässä ahmimisen käyntiin. Ääh, mulla on niin syyllinen olo enkä jaksais mennä edes oksentaa, haluun kuolla... Pakko mennä, mulla ei ole vaihtoehtoja...